Suomalaisuuden Liiton kieliosasto on huolissaan suomen ja ruotsin kielten epäsuhdasta nimenomaan Suomen ja suomenkielisten kannalta.

 

EU on päätöksillään luonut tilanteen, jossa muilla kuin kotoperäisillä suomalaisilla, etenkin Ruotsin ruotsalaisilla, on kielellinen erityisasema Suomessa.

 

 

 

 

Ruotsin osalta tämä johtuu siitä EU:ssa sivuutetusta seikasta, että Suomi on Yhdistyneiden kuningaskuntien erotessa EU:sta ainoa EU-maa, jonka toinen virallinen kansalliskieli on kilpailevan naapurimaan virallinen kieli. Tämän Ruotsi ja ruotsalaiset ovat myös osanneet käyttää hyväkseen EU:n luomilla Suomen ja Ruotsin sisämarkkinoilla. EU:n tulisi näissä oloissa pitää huoli siitä, että hyvin pitkälle viety harmonisointi ulotetaan koskemaan myös jäsenmaiden kielioloja.

 

Suomalaisuuden Liiton kieliosaston mielestä ruotsalaisilla yrityksillä on aivan kohtuuton kilpailuetu suhteessa suomalaisiin yrityksiin. Suomessa joudutaan joka ikiseen etikettiin laittamaan tekstitys ja ohjeet suomen lisäksi myös ruotsiksi. Vastaavasti Ruotsissa ei suomen kieltä ole pakko laittaa tuoteselosteisiin. Näin ollen ruotsalaisilla yrityksillä on jo lähtökohtaisesti paremmat markkinointimahdollisuudet kuin suomalaisilla. Tämä ei missään tapauksessa ole tasavertaista kohtelua suomen ja ruotsin kielten välillä, vaan lisää entisestään tätä vääristynyttä epäsuhtaa.

 

Huomattavaa on myös se, että yhteyksissä Ruotsiin Suomelta edellytetään väestömme enemmistölle vieraan kielen käyttöä, mutta Ruotsin viranomaiset voivat käyttää viestinnässään omaa äidinkieltään. Äidinkielen puhuja on aina edullisemmassa asemassa kuin vieraan kielen puhuja, minkä lisäksi Ruotsi säästää ison summan julkisissa menoissa, kun se ei edellytä koko väestöltä vähemmistökielen opiskelua kaikilla kouluasteilla.

 

Suomalaisuuden Liiton kieliosaston mielestä valtiovallan tulisi miettiä keinoja, joilla se edesauttaisi suomen ja ruotsin kielten epäsuhdan poistamista. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että englannin kieli virallistettaisiin, vaan niin, että ihmisillä olisi valinnanvapaus ja että Suomen kieli säilyttää sen aseman, joka sille kuuluukin.

 

Kolmas virallinen kieli, nimittäin englanti, olisi nykyisissä oloissa aivan liian raskas hallinnollinen taakka veronmaksajille. Se olisi tietenkin mukavaa englanninkielisille maahanmuuttajille maista, joissa se on virallinen kieli ja mm. opetuksessa yleinen. Suomalaisuuden Liiton kieliosaston mielestä englannin kielen virallistaminen olisi kuitenkin kohtalokas virhearviointi suomen kielen kannalta, eikä korjaisi vallitsevaa epäsuhtaa suomen ja ruotsin kielten välillä.

 

9.12.2016
 

Suomalaisuuden Liiton kieliosasto

 

Suomalaisuuden Liiton blogi

ILKKA: Suomen ja ruotsin kielten välillä epäsuhta